Työllisyys- ja elinkeinopalvelut ja kotoutumispalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn odotetaan vahvistuvan, kun kunnat kehittävät työllisyyspalveluita suoraan asukkaiden ja paikallisten työnantajien tarpeisiin. Keski-Uudenmaan TE-palvelut järjestetään kuuden kunnan (Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen) verkostomaisena yhteistyönä. Alueen toimijoiden ja oppilaitosten yhteistyön odotetaan tuovan ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan eli tilanteeseen, jossa työpaikkoja on tarjolla, mutta työnhakijoilla ei ole tarvittavaa osaamista.
Kuntien lähtötilanne TE-palveluiden järjestäjinä on vaativa. Pääministeri Orpon hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys päinvastoin lisääntyy. Suomessa oli vuoden 2024 lopussa yli 320 000 työtöntä työnhakijaa, lähes 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttiin. Suomessa työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin. Samanaikaisesti Suomessa työttömyysturvaa leikataan. Perinteisesti korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysriski on pienin ja he työllistyvät parhaiten. Nyt korkeakoulutettujen työttömyysluvut ovat korkeimmat 10 vuoteen.
Samalla kun Orpon hallitus lisää opiskelijoiden tukeen kymmenen miljoonaa euroa, se leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta 150 miljoonalla eurolla. Hallitus ampui omaan (työllisyys-)jalkaansa, kun se lakkautti aikuiskoulutustuen. Monelle palkansaajalle ja yrittäjälle aikuiskoulutustuki oli välttämätön oman osaamisen päivittämisessä ja/tai uuteen ammattiin kouluttautumisessa. Tuen piirissä vuonna 2022 oli yli 30 000 suomalaista, suhteellisesti eniten kuntasektorilla. Tuen käyttäjistä 74 % on ollut naisia, yleisimmin sosiaali- ja terveysalalta.
Ekonomistit ovat yksimielisiä siitä, että keskeisiä taloudellisen kasvun avaimia ovat panostukset koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä osaajien saaminen ulkomailta. On välttämätöntä, että lasten ja nuorten oppimista peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa opinnoissa tuetaan oikea-aikaisesti niin, että opiskelijat saavat tutkinnon suorittamisen myötä osaamisen ja hyvät valmiudet elämää, jatko-opintoja ja/tai työelämää varten. Osaaminen ja koulutus ovat tärkeitä työllisyyden ja elinvoimaisuuden edistämisessä ja niihin on panostettava.
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen on lisännyt ohjauksen ja tukipalvelujen tarvetta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Näihin tarpeisiin on kaikissa koulutuspolun vaiheissa vastattava. Jää nähtäväksi, vahvistuuko TE-uudistuksessa palvelupolku oppilaitoksista työelämään. Osana osaajapulan ratkaisua on tärkeää, että maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan tehokkaasti. Yhteisvastuukeräyksen tunnuslause kannattaa muistaa: Jos nuoret eivät enää jaksa unelmoida, menetämme jotain perustavanlaatuista.
Tapio Kosunen, kuntavaaliehdokas (sd.), Järvenpää