Mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa, marraskuu 2024
Suomalaisten arviot maamme tilasta ovat karua luettavaa. Heinäkuussa julkaistun Uutissuomalaisen selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääministeri Orpon hallitus on onnistunut työssään erittäin tai melko huonosti. Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen (KAKS-ilmapuntari 2024) mukaan kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on tuntuvasti heikentynyt vuoteen 2022 verrattuna. Eniten kansalaisten usko on hiipunut arvioissa työpaikkojen kehityksestä, ihmisten toimeentulosta, verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälisestä laadusta. Työttömyys lisääntyy. Epäusko Suomen kilpailukykyyn ja yritysten kannattavuuteen on voimistunut. Vain kaksi viidestä kansalaisesta luottaa siihen, että osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä löytyy vuosikymmenen lopulla riittävästi eri toimialoille, ja että Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huippua.
Koulutyö on monesta syystä vaativaa. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvussa, ja oppilaiden kotitaustan vaikutus oppimiseen ja osaamiseen on lisääntynyt. Väestö Suomessa keskittyy yhä voimakkaammin kaupunkeihin ja sen myötä myös koulutuksellinen huono-osaisuus keskittyy. Eriytyminen (segregaatio) on eri väestöryhmien sijoittumista toisistaan erilleen, esimerkiksi eri kaupunginosiin, kouluihin tai koululuokkiin. Kaupunginosien eriytyminen on tiiviissä yhteydessä koulujen eriytymiseen. Kun alueet eriytyvät, usein myös koulujen oppilaspohjat eriytyvät. Alan tutkijoiden mukaan koulun oppilaspohja vaikuttaa koulun maineeseen ja erityisesti hyväosaisten perheiden muutto- ja kouluvalintapäätöksiin. Kasvavan eriarvoisuuden myötä lasten ja nuorten arki voi olla kaupungin eri alueilla hyvin erilaista etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa.
Eriytymiseen on puututtava koulutuksessakin entistä tehokkaammin. Kouluihin tarvitaan lisää osaavaa henkilökuntaa oppilaiden tueksi. Valtiolta tasa-arvoraha on onnistunut konkreettinen toimenpide tasa-arvon edistämiseen ja kaupunginosien ja koulujen välisten erojen tasaamiseen. Se kirjattiin lakiin pääministeri Marinin hallituskaudella v. 2022. Tasa-arvorahalla kunnat voivat palkata opettajia samanaikaisopettajiksi tai käyttää sitä opetusryhmien jakamiseen, jakotunteihin ja koulunkäynnin ohjaajien palkkaamiseen. Esimerkiksi Järvenpään kaupunki voi osoittaa ennakoivaa rahoitusta niille kouluille ja päiväkodeille, joiden sijaintialueella koulutustaso on heikko ja työttömyysaste sekä vieraskielisen väestön osuus korkea. Järvenpää sai n. 260 000 euroa tasa-arvorahaa vuodelle 2024 ja se on jaettu Saunakallion, Koivusaaren ja Kartanon koulujen kesken. Esimerkiksi Kartanon koulussa tasa-arvorahalla on 7. luokan erityiseen tukeen palkattu resurssiopettaja ja lisätty erityisopettajille alakoulussa 2 vuosiviikkotuntia/erityisopettaja. Koulutus luo toivoa ja tulevaisuudenuskoa ja se on aina kannattava sijoitus tulevaisuuteen!
Tapio Kosunen
kuntavaaliehdokas (sd.)
Järvenpää